Sukuseuran jäsenten kirjallisuutta

Rautalammin Kärkkäiset

Seppo Kärkkäinen, 2018:

Ukko-Kärkkään jäljillä – Pälkäneeltä Peltolaan. Rautalammin Vaajasalmen Kärkkäisten matka keskiajalta nykyaikaan: Pälkäneen Sahalahti – Rautalammin Kärkkäälä – Vaajasalmi. 2018.

”1530-luvulla Pietari Kärkäs tuli Hämeestä poikiensa kanssa ja asutti tämän erämaan”. Näin lukee yhdessä Kärkkäälän kylän kahdeksasta muistokivestä, jotka on pystytetty Ukko-Kärkkään ja seitsemän pojan kunniaksi heidän muutettuaan pysyvästi Pälkäneen Sahalahden Kärkkään kylästä entisille eräsijoilleen Rautalammin Kärkkäälään.

Kirja kertoo Ukko-Kärkkään veljenpojan Olli Laurinpoika Kärkkäisen suvusta Rautalammin Kärkkäälän Perttulan talossa sekä Perttulasta Rautalammin Vaajasalmelle muuttaneitten sukuhaarojen tarinan. Perttulassa Kärkkäisten suku on säilynyt nykypäiviin saakka, tosin sukunimi on vaihtunut naimakauppojen kautta ensin Makkoseksi ja sitten Puttoseksi.


Vaajasalmelle muutti Perttulasta 1800-luvulla seitsemän suvun jäsentä, joista Matti Kärkkäinen tuli Sahalan torppariksi Selkämän torppaan 1845. Hänen pojanpoikansa Ville lunasti 1917 torpan Kärkkäisen taloksi, josta erotettu Peltolan tila on edelleen Kärkkäisen suvun hallussa – omistajana ja yrittäjänä jälleen Matti Kärkkäinen.

Vaajasalmelle Kärkkäälän Perttulasta muuttivat seuraavat suvun jäsenet, joiden historiaa kirjassa käsitellään:

Tiina (Stina, Christina) Matintytär Kärkkäinen meni naimisiin Pekka Utriaisen kanssa 1826 ja muutti Saikarille Ruokoniemelle ja asui sittemmin Vaajasalmen Perttulassa.

Pekka Juhonpoika Kärkkäisen tytär Lotta (Charlotta) vihittiin 1832 Pekka Jussinpoika Korhosen kanssa ja hän muutti Vaajasalmen Selkämälle kuuluvaan Saarelaan.

Kalle Nuutinpoika Kärkkäisen tyttären Kristiina Kärkkäisen ja miehensä Markus Jäntin poika Kustaa Jäntti muutti 1833 Vaajasalmelle vaimonsa Eva Kustaava Östlingin kanssa Hirvisaaren torppaan. Heidän poikansa Lauri Ville Jäntti oli torpparina Tyyrinvirran torpassa ja Vaajasalmen Jäntit ovat heidän jälkeläisiään. Tytär Sofia Karoliina meni puolestaan naimisiin Paasiaisniemen torpparin Samuel Vauhkosen kanssa, josta alkoi Vaajasalmen Vauhkosten sukuhaara. Toinen tytär Augustiina Jäntti nai puolestaan Aapeli Matinpoika Kärkkäisen Selkämän torpasta.

Ensimmäisenä Vaajasalmelle muuttaneen Tiinan veli Matti Matinpoika Kärkkäinen muutti Juurikkaniemen kautta Vaajasalmelle Sahalan torppariksi Selkämän (Pienselkämän, Kärkkäisen) torppaan 1845. Matin mukana seurasi myös hänen sokeaksi mainittu naimaton sisarensa Kaisa (Catharina).

Jussi Samulinpoika Kärkkäinen tuli isosetänsä Matin pojan Aapelin Selkämä-torppaan Vaajasalmelle rengiksi 1866 ja jäi perheineen kylälle asumaan.

August Makkonen meni 1834 naimisiin Anna Sofia Kärkkäisen kanssa ja tuli vävyksi Perttulaan. Hänen tyttärensä Maria Vilhelmiina Augustintytär Makkonen meni 1878 naimisiin Petter Karjusen kanssa ja muutti samalla Vaajasalmelle Joutsenlahteen. Perhe muutti kuitenkin jo 1880 pois Joutsenlahdesta myytyään talon Kustaa Jääskeläiselle.

August Makkosen pojantytär Tekla Vilhelmiina Juhontytär Makkonen meni naimisiin Simo Kustaanpoika Jääskeläisen kanssa 1892 ja muutti samalla Joutsenlahteen.


Kirja on kovakantinen, lankasidottu teos. Siinä on 398 sivua, 54 sukutaulua, 211 valokuvaa, karttoja ym. Hakemistossa on yli 1500 henkilöä.

Hinta 35 € + mahdolliset postikulut.Myynti:
seppo.karkkainen@kotikone.fi tai seppo.karkkainen@elektraflex.com
Saunamäentie 1C, 02770 Espoo.
Puh. 050 555 1207

tai myynti 16.12.2018 jälkeen myös Vaajasalmella
Matti Kärkkäinen matti@peltolan.fi
Nujulantie 31, 77910 Vaajasalmi.
Puh. 040 057 512


Seppo Kärkkäinen, 2016:

Rautalammin Kärkkäiset. Rautalammin Kärkkäälään 1530-luvulla asettuneen Pietari Laurinpoika Kärkkään (Ukko Kärkäs) suvun jälkipolvia. 2016.

"1530-luvulla Pietari Kärkäs tuli Hämeestä poikiensa kanssa ja asutti tämän erämaan". Näin lukee Kärkkäälän kylän 1530-luvulla perustaneen Pietari eli "Ukko Kärkkään" ja seitsemän pojan

kivimuistomerkkissä nykyisen Hankasalmen Kärkkäälässä. Pietari Kärkkään ison
kiven ympärillä on seitsemän pojan kiveä. Pojista kaksi oli tosin Pietarin Lauri-veljen
poikia. Näistä pojista sai alkunsa suur-Rautalammin Kärkkäisten suku.

Kirja kartoittaa näiden poikien jälkipolvia. Osa poikien sukuhaaroista sammui tai katosi jo 1600-luvulla, mutta erityisesti Pekka Pietarinpojan ja Olli Laurinpojan suvut kasvoivat ja voivat hyvin.

Pekan sukuhaara muutti sukunimensä Pietiläiseksi eikä tätä sukuhaaraa kartoiteta
tässä laajemmin vaan pääpaino on Olli Laurinpoika Kärkkäisen suvussa. Kirjaan
on koottu 1160 sukutaulua ja 5892 henkilöä. Osalle henkilöistä on sisällytetty
elämäkertatietoja ja valokuvia.

Kirja on sidottu, isokokoinen 19 x 27 cm, 352 s. Sitä on
saatavissa ainakin nettikirjakauppojen kautta, ovh-hinta 45 €. Kirja
julkaistaan myös e-kirjana.

Myyn kirjaa myös suoraan hintaan 33 € (sis 10 % alv:n).
Postitse lähetettynä lisään hintaan posti- ja paketointikulut, kirja painaa n.
1 kg. Jos se mahtuu alle 1kg lähetyksenä, niin hinta on kirjeenä 6,60 €, jos
paino on enemmän, niin lähetän postipakettina, hinta 8,10 €. Lisäksi pieni kulu
kirjekuorista tai paketista.

Tilaukset:

Seppo Kärkkäinen: seppo.karkkainen@kotikone.fi

Saunamäentie 1C, 02770 Espoo

Lunawood-Kärkkäisen elämäkerta:

Olavi Kärkkäinen, 2015:

Elämän tikapuut

Elämän tikapuut on kirjoittajansa, Olavi Kärkkäisen värikäs elämäkerta Kiuruveden Luupuveden Haapalan pikkutilan suurperheen pojasta menestyneen Lunawood-lämpöpuutehtaan toiseksi perustajaksi ja lopulta Pohjois-Savon veroäyrikuninkaaksi. Teoksen kustantaa Maahenki Oy.

Veljesten Olavi ja Aulis Kärkkäisen yrittäjäpolku liittyy läheisesti Suomen maaseudun muutoksiin. Maatilojen koneellistuminen johti Kärkkäisten kohdalla siirtymisen hevosaikakaudesta traktorisavottalaisiksi, sen jälkeen menestyneiksi traktorikauppiaiksi sekä maatalouskoneiden lisävarusteiden kehittäjiksi ja lopulta Lunawoodin perustajiksi 2000.

Olavi Kärkkäisen omien elämänvaiheiden lisäksi Elämän tikapuut laajeneekin kuvaamaan suomalaisen maaseudun ja koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksia 40-luvulta tähän päivään.

Lunawood Oy:n päätuote on lämpökäsitelty puu Kärkkäisten itsensä kehittämällä jatkuvatoimisella prosessilla. Lunawood on tällä hetkellä johtava lämpöpuun valmistaja maailmassa, ja sen tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin, yhteensä 30 maahan. Veljekset myivät yrityksensä pääomasijoittajalle 2010 ja tienasivat kaupalla miljoonia. Yksi Elämän tikapuiden mielenkiintoisimpia kohtia on kuvaus Lunawoodin vaikeasta alkutaipaleesta. Iisalmen kaupunki oli vastahakoinen osallistumaan tehtaan alkuinvestointeihin. Naapurikunnat Lapinlahti ja Kiuruvesi tulivat hätiin, mutta kolme Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyä (lopulta aiheettomaksi osoittautunutta) valitusta lopettivat kuntayhteistyön heti alkuunsa. Veljekset päätyivät jatkamaan Lunawoodia lopulta omalla riskillä. Tuosta ajasta Kärkkäinen kertoo kirjassa suoraan ja mielipiteitään säästelemättä. Edellä oleva on tiivistetty muutamaan kappaleeseen, mutta se ei kerro vielä mitään valtavasta työmäärästä, vastoinkäymisistä, perhepiirissä sattuneista tragedioista ja monenlaisista kommelluksista, joita tuo taival on pitänyt sisällään. Siksi tämä kirja on pitänyt kirjoittaa.

Olavi Kärkkäinen painottaa elämäkerrassaan menestymisen olevan mahdollista myös vaatimattomista oloista lähtevälle. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei mikään tule ilmaiseksi, koska elämä usein ottaa yhtä isolla kauhalla kuin antaa. Olavi Kärkkäinen lahjoittaa kirjan omasta nettovoitto-osuudestaan puolet hyväntekeväisyyteen syöpää sairastavien hyväksi.

288 sivua. Sidottu. Hinta 35 euroa.

Verkkokauppa: http://www.maahenki.fi/tuote/858/elaman-tikapuut

Olavi Kärkkäinen piti sukupäivillä Huhmarissa 6.8.2016 seuraavan puheen:

Olen syntyjään Kiuruveden Kärkkäisiä ja minulta ilmestyi viime joulun allaYlä-Savossa bestselleriksi noussut tosielämänkertakirja ELÄMÄN TIKAPUUT.

Se oli minun pakko kirjoittaa, siksi paljon on tapahtunut elämässämme aina siitäasti kun Kiuruveden salolta pikku torpan suurperheen poikana piti lähteäkasvamaan ihmiseksi, työntekijäksi ja monialayrittäjäksi.


Tyytymättömyys ja valittaminen on monilla nykyään yleinen olotila. Haluankin herätellä ihmisiä

ja päättäjiä ajattelemaan positiivisemmin ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen.


Elämänlaatuhan muodostuu pitkälle kotioloista ja työelämän sujumisesta. Ne kulkevatkäsikädessä ja vaikuttavat yhtenä kokonaisuutena. Jos molemmissasamanaikaisesti tulee takapakkia, silloin kysytään todella voimavaroja.Viimeisetkin rippeet joutuu kaivelemaan esiin. Selkärangatkin siinä saattavat taittua.

Me olemme kokeneet yhtiökumppaniveljeni Auliksen kanssa myös konkreettisesti,miten vaikeaa on synnyttää täysin uuden alan teollisuutta ja työtä. Vastarintaja ennakkoluulot yllättivät, kun olisi pitänyt suhtautua myönteisesti jakannustavasti. Kuin myös sen kun ilmenee perhepiirissä samanaikaisestiyllättäen tilaamatta, toimintasuunnitelmiin ennalta kirjaamattomia vakavia sairauksia ym esteitä.

Ihmeellisesti niistä kuitenkin on aina jotenkin selvitty, kun uskoa on riittänyt, eikä

periksi ole annettu. Aivan kuin esi-isämme Pekka Pekanpoika Kärkkäinen 1540
soutaessaan perheensä kanssa Rantasalmelta asti Kiuruvedelle. Nämä molemmat
tapaukset kuvaavat hyvin meitä Kärkkäisiä ihmisinä: olemme työteliäitä,
idearikkaita, uskallamme ottaa riskejä ja toteuttaa myös sinnikkäästi
suunnitelmamme loppuun asti esteet tieltä raivaten.


Kirjani ei ole missään nimessä vaan pelkkää yksitoikkoista vaikeuksien ja ongelmienkanssa painimista ja yrittämistä, vaan paljon muuta. Voidaan puhua historia- ja tietoteoksesta. Savolainen huumori, murre, mehevät tositarinat ja -tapahtumat sekä kommellukset elävöittävät tekstiä ja vastaanottamani runsaan palautteen mukaan kirja on luettava loppuun ns. yhtäkyytiä – ei voi kuulemma jättää kesken.

Myös menestystä ja tunnustusta yritystoiminnastakin tuli. Pysyvä maamerkki jäi elämään perustamamme Lunawood lämpöpuutehtaan muodossa Iisalmeen, Joensuuhun ja Kaskisiin, kun entiset Finforestin ja Metsägroupin tuotantolaitokset ovat siirtyneet perustamamme yhtiön siipien suojiin. Jopa ammattikriitikot ovat luonnehtineet kirjaani ”selviytymis- ja yritystarinaksi vailla vertaa”. Heidän mukaansa kirja pitäisi saada käytännön oppikirjaksi tai vähintään oheislukemistoksi teknisiin ja kaupallisiin korkeakouluihin.

Toivonkin Kärkkäis-sukuisten kirjahyllystä löytyvän Elämän Tikapuut kolmesta eri syystä:

Se on tarina Kärkkäisistä, jättää eväitä lukijan oman elämän arjesta selviytymiseen ja lahjoitan puolet myyntituotosta syöpää sairastavien tukemiseen. Myyn sitä seuran jäsenille hintaan 20 € (norm. 30) + mahd. postitus- ja laskutuskulut. Lisäksi lupaan, ellei kirjani sisältö hetkauta
lukijaansa millään tavalla, saat rahasi takaisin.


Syövät ovat hengittäneet niskaamme jo parinkymmenen vuoden ajan. Vaimoani Arjaa se on koetellut 6 eri kertaa ja hän on toiminut 10 v vapaaehtoisena tukihenkilönä.Yhdessäkin olemme olleet kertomassa eri yleisötilaisuuksissa miten sairaudet ovat vaikuttaneet parisuhteeseemme ja kuinka olemme niistä selvinneet. Positiivinen vaikutus on ollut ilmiselvästi havaittavissa ja nähtävissä.

Olavi Kärkkäinen: ELÄMÄN TIKAPUUT, 0503095275, karkkaiset@gmail.com

Kirjan kansi


Kiuruveden historia

Juho Pöksyläinen, käsikirjoitus toimitettu kirjaksi hänen elämäkertansa kanssa 2013:

Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen

Mielenkiintoinen Kiuruveden kotiseutu- ja sukututkimuksen uranuurtajan, Suomen valistuneimmaksi talonpojaksi aikoinaan sanotun, Kärkkäis-juurisen Juho Pöksyläisen (1858-1939) kirjoittama Kiuruveden historia ja hänen elämäkertansa on saatettu kirjaksi v. 2013. Kirja on saanut vuolaita kehuja sekä ulkoasustaan että mielenkiintoisesta sisällöstään ja kieleltään juohevasta esitystavasta. Juhon omassa ilmaisussa on säilytetty hänen persoonallisen kielenkäyttönsä.

Juho Pöksyläisen kirjoittama historiaosa sisältää mm. Kiuruveden asuttamisen ja vanhojen kiuruvetisten sukujen tulohistoriat. Samaan kirjaan on painettu Juho Pöksyläisen elämäkerta, jonka ovat kirjoittaneet Tuulikki ja Matti Kärkkäinen. Kirja sisältää erittäin mielenkiintoista luettavaa. Sitä voi lukea käsikirjamaisesti asioita valikoidenkin. Se sopii erinomaisesti myös lahjaksi ja viemisiksi - se ei kuihdu ja siihen palataan.

Kirja on edustava, sidottu, kovakantinen, 368-sivuinen, jossa on korkealaatuisia kuvia sekä historiaosassa että erityisen runsaasti elämäkerrassa. Kirjaan on tehty laaja henkilö-, paikka- ja asiahakemisto. Historiaosassa on ajan tasalle saattavat viitteet ja lähdeviitteet. Kirja sisältää myös Juho Pöksyläisen aikanaan mahtavan kirjaston kirjastoluettelon (yli 770 teosta). Kirjan hinta on postituskuluineen 36 euroa. Se lähetetään postiennakolla tilaajille.

Kirjaa voi tilata Tuulikki Kärkkäiseltä sähköpostilla: tuulikki.karkkainen(ät)pp.inet.fi tai

näiden kotisivujen vasemmalla olevasta palkista: Ota yhteyttä sukuneuvoston puheenjohtajaan


Kirjan kansi

Kirjan takakannessa luonnehditaan kirjaa ja kirjoittajaa seuraavasti:

Kiuruveden Hautakylän Kankaan talossa syntyi talollisen, oltermanni Aappo Pöksyläisen ja Anna Kaisa Remeksen vanhimpana lapsena 1858 Juho Jaakko Pöksyläinen. Hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan sisarustensa tavoin taloissa kiertävän liikuntavammaisen sotilaan tyttären opastuksella. Juho Pöksyläiselle kehittyi jo varhain kiinnostus asutushistoriaan, arkeologiaan, sukututkimukseen, kartografiaan ja kansanopetukseen ja -sivistykseen. Hän hankki kiinnostuksensa aloilta sekä elinkeinostaan maa- ja metsätaloudesta laajan tietämyksen hankkimiensa yli 770 teoksen avulla.

Tämä teos sisältää Juho Pöksyläisen käsikirjoituksen Kiuruveden historia, jonka hän viimeisteli 1930-luvun alussa. Käsikirjoitus on tätä teosta varten täydennetty viittein ja valokuvin. Lisäksi kirjassa esitetään laajan tutkimustyön tuloksena syntynyt Juho Pöksyläisen elämäkerta.

Teos on kiintoisa kokonaisuus Juho Pöksyläisen omaa tekstiä ja elämäkertatietoja, jotka antavat uusia tulkintoja Kiuruveden oloista hänen elinaikanaan ja erityisesti syistä, jotka johtivat omaisuuden menettämiseen 1930-luvun pulavuosina.


Talohistoriaa Kiuruveden Salmenkylästä

Risto Kärkkäinen, 2014:

Pitkäjärven talon mäkiset vaiheet

Kirjan kansi

Pitkäjärven talon Risto Kärkkäinen julkisti pyhäinpäivänä 1.11.2014 Kiuruvedellä Joenvarren Seurahuoneella kirjansa "Pitkäjärven talon mäkiset vaiheet".

Pitkäjärven historia on kuvausta yritteliäisyydestä, kekseliäisyydestä ja työteliäisyydestä, joilla talo nostettiin parissa sukupolvessa huikeaan nousuun, koneellistetuksi suurmaatilaksi. Pitkäjärven pojat tekivät luovaa teknistä työtä, mm. kehittivät kiertomäntäpolttomoottoria ja metalliyrittäjänä salaojituskalustoa. Talon ja sen yritysten vaiheisiin sisältyi myös onnettomia sattumia ja olosuhteiden muutoksista seuranneita konkursseja. Kirja on samalla sukukirja ja ajankuva neljän sukupolven elämästä maaseudulla. Todellisuus on taruakin ihmeellisempi. Tämä kirja kannattaa lukea! Se on hyvä myös lahjaksi.

Riston kirjoituksista, kuvista ja kokoamasta aineistosta kirjan on toimittanut Raimo Jokisalmi. Kirja on yli 200-sivuinen, A4-kokoinen, kovakantinen ja painettu hyvälle paperille. Se sisältää paljon kiintoisia kuvia. Hinta on 38 euroa + postituskulut 10 euroa. Kirjaa voi tilata tekijältä osoitteesta:

risto.r.karkkainen@gmail.com

Barsokevitschin valokuvaamon takana oli Kiuruveden Kärkkäisiä

Tuulikki ja Matti Kärkkäinen, 2015:

Kuopion salaperäinen Barsokevitschin valokuvaamo

Kuopiossa toimi 1881-1927 maineikas Barsokevitschin valokuvaamo, jonka perusti Adèle Sallin. Kun hän meni naimisiin 1887 Viktor Barsokevitschin kanssa, valokuvaamo siirtyi miehen nimiin. Adèle Sallinin äiti oli Anna Sofia Kärkström, jonka suku kuuluu Kiuruveden Kärkkäisiin. Katso kirja Kiuruveden Kärkkäiset, taulu 3715. Hänen panoksensa valokuvaamon syntyyn oli ratkaiseva, koska hän osti perintörahoillaan Kuopion tuomiokirkon vierestä kokonaisen korttelin 39. Valokuvaamo sijaitsi siellä, ja nykyisin korttelissa on VB-valokuvakeskus ja Kuopion kaupungin tiloja, mm. päiväkoti.

Valokuvaamosta ja sen toimijoista ovat Tuulikki ja Matti Kärkkäinen kirjoittaneet arkistotutkimuksiin ja muihin lähteisiin perustuvan teoksen, joka mullistaa aiemmat käsitykset. Kirjassa on kiintoisaa tietoa sekä Adèle Sallinin että Viktor Barsokevitschin suvuista. Kirjassa on lähes 100 kuvaa, jotka ovat peräisin Barsokevitschin perheen yksityisarkistosta. Valtaosaa niistä ei ole aiemmin julkaistu.

Kirja on kovakantinen, Suomessa korkealuokkaiselle paperille painettu 217-sivuinen lankasidottu teos. Sen hinta on lähetyskuluineen 26,50 euroa. Sen voi tilata kirjoittajilta sähköpostiosoitteella: tuulikki.karkkainen(ät)pp.inet.fi tai karkkainen.matti(ät)ppp.inet.fi tai


Kiuruveden Sulkavan Mustinmäen Kärkkäisiä

Esa Koukkari, 2007:

Kärkkäisiä Kiuruveden Sulkavalta. Mustinmäen Matti Johanneksenpojan jälkeläisiä. (230 s.) Pehmytkantinen, liimattu selkä, toistakymmentä kuvaa. Kirja on lainattavissa Ylä-Savossa kirjastoista ja kauemmaksi kaukolainana. Sen aineisto on sisällytetty Pentti Raidan Kiuruveden Kärkkäiset (2013) -sukukirjaan Esa Koukkarin luovuttamana.

Tiedustelut: esa.koukkari(ät)pp.inet.fi tai Munckinkatu 53, 05820 Hyvinkää tai 0400 703 716

Esa Koukkari on julkaissut myös Koukkarien sukuromaanin Verenperintö I-II (2011). Kirjat ovat pehmytkantisia, liimattuselkäisiä ja pokkarikokoisia. Hinnat ovat 30 ja 27 euroa, sukuseuran jäsenille yhteishinta 50 euroa, hintoihin lisäksi postikulut.