Sukukokous Iisalmessa 2013
Kärkkäisten 20. sukupäivät ja -kokous olivat Ylä-Savossa Iisalmessa 27.-28.7.2013. Sukukokouksen ja sukupäivien lauantain tapahtumien pitopaikka oli Iisalmen kulttuurikeskus.
Kulttuuurikeskuksen pihan suihkukaivo kukkien ympäröimänä.
Iisalmen kulttuurikeskuksen piha, jossa on oleskelutilaa, kauniita istutuksia, suihkulähde ja jäkälän pikarista ideoitu veistos.
Eeva Ryynäsen veistos kulttuurikeskuksen aulassa kahvion vieressä.
oli tervetulokahvien jälkeen mm. Kontakti-sukutietotori. ltapäivän yhteisen ohjelman juontajana toimi Ilpo Kaleva eli Ilpo Kaleva Kärkkäinen ja alkuiltapäivän musiikista vastasi jo aikaisemmista sukukouksista taidoistaan tunnettu Pekka Kärkkäinen ja hänen Kuunsilta-orkesterinsa sekä Kiuruveden tenavatähti Hilda Kilvensalmi. Iisalmen kaupungin puolesta tervetulotoivotuksen esitti kansanedustaja ja Iisalmen kaupungin valtuuston jäsen Seppo Kääriäinen. Juhlaesitelmän Kärkkäisten juurista piti professori Matti Kärkkäinen.
Sukukokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat, mm. uuden sukuhallituksen ja -neuvoston valinta. Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Risto Kärkkäinen Espoosta. Molempiin valittiin runsaasti eri Kärkkäis-haaroissa sukututkimusta tehneitä ja sen edistämisestä kiinnostuneita jäseniä.
Kesäkuun lopussa 2013 ilmestyneen, uuden kaksiosaisen Kiuruveden Kärkkäiset -sukukirjan esittelivät tekijä Pentti Raita ja sen kuvista vastannut Tuulikki Kärkkäinen.
Eri sukuhaarojen tutkimuksia: Risto Kärkkäinen kertoi tekeillä olevasta Kiuruveden Salmijärven Pitkäjärven talon kirjastaan, Seija Tikkanen sukututkimuksestaan Gerhard Asarias Tikkasen eli Kärkkäisen sukuhaarasta ja Juhani Tenhunen Amerikkaan muuttaneen kirkkoväärti Olli Pöksyläisen ja tyttären, Johanna Pöksyläisen ja hänen puolisonsa Rikki Tenhusen vaiheista ja suvusta.
Uusi sukuneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa. Sukuneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Tuulikki Kärkkäinen.
Klo 19.00 alkoi sukuillallinen ja illanvietto. Illanvieton juonsi Ilpo Kaleva Kärkkäinen, joka vastasi myös illan musiikista ammattilaisen laulullaan ja soitollaan. Vapaa sanassa kuultiin Kärkkäis-tarinoita. Sukuseurojen keskusliiton plaketin saivat Pentti Raita, Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Kärkkäinen.
- Klo 9.30 Kukkien lasku sankarihaudoilla Iisalmen vanhalla, Kustaa Aadolfin kirkon, hautausmaalla ja sen jälkeen klo 10 perinteinen jumalanpalvelukseen osallistuminen Kustaa Aadolfin kirkossa.
Iisalmen entisen maaseurakunnan vanha, Kustaa Aadolfin kirkko ja hautausmaa. Kustaa Aadolfin puukirkko näkyy hyvin Koljonvirran suuntaan menevältä tieltä. Kirkon osoite on Kirkkotie 20.
Kiertoajelu Kärkkäis-paikoille Iisalmi - Kiuruvesi - Iisalmi sunnuntaina 28.7.2013
Iisalmen uudempi v. 1934 rakennettu kaupunkikirkko, joka on tunnettu hyvistä uruistaan. Kiertoajelu Kärkkäisten juurten jäljille alkoi kirkon edustalta.
i
Näkymä kaupunkikirkosta toiseen suuntaan. Kulttuurikeskuksen editse kulkeva puiston kävelytie. Puistossa on Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin patsaat.
Rannassa kulkee viehättävä kävelytie. Molemmat johtavat Haukiniemen uimarannasta toiseenkin uimarantaan.
Iisalmesta bussimatka jatkui1808-09 Suomen sodan taisteluista tunnetun Koljonvirran kautta kohti Runnia. Koljonvirran taisteluihin liittyy tarina Niilo Kärkkäisestä. Runnilla pysähdyttiin Saarikosken kanavalla Neulatammella. Pekka Pekanpoika Kärkkäinen tuli 1500-luvun alkupuolella veneellä Iisalmen reitin yläjuoksulle Iisalmen Porovedeltä ja Haapajärveltä Kiurujokea pitkin nykyisen Runnin ohi Kiuruvedelle ja sieltä Hautajokea pitkin Hautajärvelle. Siksi bussireitti oli valittu kulkemaan Runnin tietä, jolloin nähtiin Kiurujoki ja Hautajoki matkalla Pekan ensimmäisille asuinsijoille Hauta(järven)kylään. Hautakylässä pysähdyttiin silmäillemään Pekka Pekanpoika Kärkkäisen vanhimmat asuinmaisemat.
Hautakylästä jatkettiin Rapakkojoelle, jossa käytiin Kärkkäisten vanhalla sukutilalla Rapakolla, jossa sukupolvien työtä isolla nykyaikaisella karja- ja maatillalla jatkavat Kimmo ja Aira Kärkkäisen poika Harri Kärkkäinen puolisonsa, aik. kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen kanssa. Rapakkojoella käytiin myös Lääväsalmen eli Läävän tilalla, joka on ollut historian saatossa Kärkströmien jälkeen Juho Pöksyläisen ja on nykyään Siposten omistama, ja jonka esitteli nykyinen isäntä Ahti Siponen.
Joenrannan seurahuoneella (juhlahuoneistoksi sukuun kuuluvien Harmoisten sisarusten kunnostama, entinen Rapakkojoen kansakoulu) nautittiin kahvit ja katsottiin vanhojen valokuvien näyttelyä.
Matka jatkui Rytkynjärven kauniisiin mäkimaisemiin ja sieltä Toiviaisjärven rantatien kautta Kalliokylään. Siellä nähtiin Kärkkäisten ensimmäisiä maisemia mm. kylätalo Jukolasta Kalliojärvelle päin. Myös Kalliojärven tienoot ovat Kiuruvedelle 1540-luvulla erämailleen pysyvästi asumaan tulleen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen ja hänen jälkipolviensa alunperin asuttamaa aluetta. Kalliokylästä on tehty 1600-1700-lukujen rahalöytöjä.
Kalliokylästä pyörrettiin Niemiskylän kauniiden järvimaisemien kautta Kiuruveden keskustaan. Matkalla näkyy entinen Timo Kärkkäisen perustama saha. Kiuruveden keskustassa sivuttiin mm. Ambro Kärkkäisen entistä kauppakorttelia, jolla on nykyään pankkirakennus.
Lopuksi käytiin Kiuruveden kirkossa, jossa on Evi Jäderholmin lahjoittama alttaritaulu. Evi kuului Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolviin.
Paluumatka ajettiin Kiurujärven pohjoispuolta päätietä Iisalmeen. Bussikierros päättyi lähtöpaikkaan Iisalmen kaupunkikirkolle.
Kiertoajelun järjesti ja opasti Kärkkäisten historiaan perehtynyt Tuulikki Kärkkäinen. Hän kertoo bussimatkan aikana paikoista ja Kärkkäisten vaiheista. Kukin osallistuja sai kiertoajelun lopussa pienen kotiviemisen, joka sisälsi makumatkana Kiuruveden Arctic Milkissä valmistettuja juustopa ja jogurttia, jotka oli valmistettu Hautakylän Tupaharjun vuohitila Tähden tuottamasta vuohenmaidosta. Vuohitila Tähden omistaa Kärkkäis-juurinen Tiina Kuonanoja.
Kuvia kiertoajelureitiltä
Hyvät vesiyhteydet synnyttivät Iisalmen. Mm. kauppaneuvos Lauri Kärkkäisen laivat veivät ja toivat tavaraa Pietarista ennen v. 1917. Näkymä satamasta Porovedelle ja Luuniemelle.
Näkymä Iisalmen satamarannasta Luuniemelle, jossa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sijaitsi Kärkkäinen & Putkonen Oy:n liikeyrityksen monia tehtaita, mm. saha ja mylly tässä näkyvän Haukiniemenkadun suunnassa vastarannalla. Kärkkäinen & Putkosen johtaja oli kauppaneuvos Lauri Kärkkäinen. Nyt kuvassa taustalla Luuniemellä näkyvät Olvin tehtaat.
Iisalmen Haukiniemen uimarantaa satamasta päin. Helteisenä kesäpäivänä sen täyttävät auringonottajat ja uimassa kävijät.
Iisalmen runsaita kauniita rantareittejä. Rantataloista on upea näkymä Porovedelle.
Kauppaneuvos Lauri Kärkkäisen rakennuttama Iisalmen ensimmäinen kivitalo (Haukiniemenkatu 13).
Kesään puhkeavaa Mansikkaniemeä Koljonvirran sillalta nähtynä.
Kauppaneuvoksen Iisalmi
i
Kärkkäinen & Putkosen kauppaliikkeen aluksia, joilla kuljetettiin tavaraa Pietarin ja Iisalmen välisessä kaupassa.
Lisää retken kuvia
Koljonvirran silta toukokuisena iltana 2013. Taistelujen 1808-09 ajalta on tarina Koljonvirralla asuneesta Niilo Kärkkäisestä.
Kiertoajelulla poikettiin Runnin Saarikosken kanavalla. Kuvassa Neulatammi, jossa aikoinaan kylpylävieraat ottivat vesihierontaa.
Kiuruveden Hautakylän Kankaan vanha asuinrakennus, joka on korvattu 1970-luvulla uudella. Kangas on ollut Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolvien hallussa erämaa-ajoilta asti. Pekka perusti 1540-luvulla ensimmäisen asuinpaikkansa lähelle tätä paikkaa.
Pekan pellot Hautakylä 1:n, Heikkilän pihasta keväällä 2013 ns. "Pitkälle kuistille" päin, jolla taustalla häämöttävästä talosta tänne päin tiettävästi oli Pekka Pekanpoika Kärkkäisen ensimmäinen asumus 1500-luvulla.
Kärkkäisten suvun historia on selvitetty 1500-luvulle asti, mikä on harvinaista talonpoikaissuvuista. Kärkkäiset tulivat Rantasalmen Tuusmäestä asumaan pysyvästi Kiuruveden erämailleen 1546. Alussa viljeltiin kaskeamalla. Peltoja on raivattu vuosisaojen kuluessa.
Rapakon tilan 10. ja 11. sukupolvi vastaanotti kiertoajelulaiset jokaisen kätellen. Vasemmalta: 1. kiertoajelulla ollut Olavi Kärkkäinen, 2. Rapakon edellinen isäntä Kimmo Kärkkäinen, 3.-5. nykyinen emäntä ja isäntä Hannakaisa Heikkinen, Niilo-poika ja Harri Kärkkäinen, 6. edellisen viljelijäsukupolven emäntä Aira Kärkkäinen, 7.-8. sisarukset Sisko Nyholm ja Sirpa Mannonen (o.s. Kärkkäisiä).
Vasemmalta: 1.-2. Rapakon tilan 10:nnen. viljelijäsukupolven isäntä, Kimmo Kärkkäinen, sylissään pojan poika Nestori, 3. takana Juhani Tenhunen ja edessä 4.11:nnen viljelijäsukupolven emäntä, aikaisemmin kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen.
Rapakon tilan 11. viljelijäpari, Harri Kärkkäinen ja Hannakaisa Heikkinen. Harri ja Hannakaisa kertoivat Rapakon tilan nykyisestä tuotannosta.
Rapakon vanha upea aitta idyllisessä ympäristössään. Taustalla Rapakon tilan rantapeltoja ja Rapakkojärvi ja -joki.
Kiertoajelulaiset saivat tutustua Rapakon tilan kauniiseen pihaan ja pieteetillä säilytettyihin upeisiin, vanhoihin asuin- ja aittarakennuksiin.
Rapakon maitotilan uusi navetta, jossa lypsylehmiä on 115, viljeltyä omaa peltoalaa on reilusti yli 100 ha ja lisäksi entisen perhetilan verran vuokrapeltoja. Tilan nykyiset viljelijät ovat Harri Kärkkäinen ja Hannakaisa Heikkinen.
Tuulikki Kärkkäinen järjesti kiertoajelun ja toimi sen oppaana. Hän kertoi Rapakon tilan ja sukuhaaran historiasta mm., että Rapakon tilan maat ovat olleet erämaa-ajoista asti samalla Pekka Pekanpoika Kärkkäisen suvulla.
Viljeltynä ja asuttuna Rapakon tila on ollut 1600-luvun lopulta, nyt 11. sukupolvella. Oikealla on vanhan asuinrakennuksen pääty, takana vasemmalla uusi asuinrakennus.
Rapakon sukutilan pieteetillä säilytetyn vanhan asuinrakennuksen tupanäkymä. Kiertoajelulla saatiin tutustua myös tähän upeaan vanhan asuinrakennuksen tupaan.
Rapakkojoen Läävänsalmi, kansankielessä lyhyesti Läävä, oli 1800-luvun lopusta 1930-luvun alkuun aikansa Suomen valistuneimmaksi talonpojaksi mainitun Juho Pöksyläisen kotitila. Taustalla oleva asuinrakennus on kunnostettu äskettäin, mutta sen runko on Juho Pöksyläisen isännyyden ajalta.
Läävänsalmen nykyinen isäntä, Ahti Siponen, kertoi tilan nykyisyydestä. Taustalla olevan navettarakennuksen runko on Juho Pöksyläisen ajoilta. Karjaa tilalla ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Joenvarren seurahuoneeella juotiin kahvit. Siellä katsottiin myös vanhojen valokuvien näyttelyä. Rakennus on entinen Rapakkojoen koulu, jonka Kärkkäisten jälkipolviin kuuluvat Harmoisten sisarukset ovat kunnostaneet juhlapaikaksi. Koulu rakennettiin 1900-luvun alussa Läävän ja Rannan maista erotetulle tontille. Läävän navetta näkyy taustalla vasemmalla.
Asko ja Arja Kärkkäisen Laukkalan maitotilan yli 150 lehmän navetan päädyn taideteos näkyy tielle asti.
Rytkynjärven kauniita rinnemaisemia, jonne järven molemmin puolin yltivät Pekka Pekanpoika Kärkkäisen erämaat 1500-luvulla.
Aikaa oli viivähtää ja nauttia kesäisestä säästä Kalliokylässä kylätalo Jukolan pihalla. Kylätalo Jukolan lähitienoilla ovat olleet Kalliokylän Kärkkäisten ensimmäiset asuinpaikat. Kalliokylän asutti 1540-luvulla erämailleen pysyvästi tulleen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen pojista Jussi sekä tytär ja hänen miehensä, Jussi Kaarakainen.
Kalliokylän vanhoja Kärkkäis-maisemia kylätalo Jukolan pihasta Kalliojärven koillispuolelta järvelle päin, joka vain aavistuksen verran pilkottaa vasemmalla. Koillisrannalla sijaitsi mm. Ranta-Kärkkäälä, josta nimi lyhentyi Rantalaksi ja henkilön sukunimi Rantoseksi.
Kalliojärven lounaispää on järvenlaskussa madaltunut ja ruovikoitunut. Peltoa järvenlaskulla tuli kuulemma neljä hehtaaria, mutta järvi madaltui paikoin tällaiseksi.
Näistä Kalliokylän maisemista on 1960-luvulla tehty ison kiven kupeesta vanhan kulkureitin tuntumasta 169 kolikon löytö1600-luvulta. Taustalla mäellä on Knuutila, joka oli 1700-luvun loppuun Kärkkäisten hallussa.
Niemisjärven niemien poukamat peltoineen ovat hallattomina turvanneet huonoinakin vuosina leivän. Nurmiviljelyalueena Kiuruvedellä on myös vahva karjatalous.
Auringon kiloa Niemisjärven kesäisissä savolaisissa vehmaissa maisemissa. Nyt niemien poukamista löytyy kauniita kesämökkienkin paikkoja.
Ennen talot rakennettiin korkeimmille ja kauneimmille paikoille. Kuvassa Niemiskylän Kärkkäisten maalaistalo mäellä, josta avautuvat upeat maisemat viereiselle järvelle.
Kauppias ja kunnallismies Ambro Kärkkäisen asuintalo sijaitsi Kiuruveden keskustassa torin varrella. Sen paikalla on nykyään liike- ja asuinrakennus, ns. Säästöpankkitalo.
Kiuruveden kaupungintalo on rakennettu tienoolle, missä sijaitsi aiemmin Kiuruveden kirkonkylän vanhin kansakoulu. Kaupungintalo edustaa ns. Oulun arkkitehtuuria.
Kiuruvesi on Suomen toiseksi suurin maitopitäjä. Kokkola meni tuotanomäärässä hiukan ohi kuntaliitosten 2007 avulla. Arctic Milk valmistaa kiuruvetisestä lehmän ja vuohen maidosta juustoja ja jogurttia.
Kiuruveden uuteen 1940-luvun alkupuolella valmistuneeseen kirkkoon Kärkkäisten sukuun kuulunut Evi Jäderholm on lahjoittanut alttaritaulun. Kuvasssa edustalla on Kärkkäis-juuretkin omaavan kuvanveistäjä Antero Ruotsalaisen tekemä Raivaaja-patsas.
Juho Pöksyläisen (1858-1939) hautamuistomerkki: "Kiuruveden kotiseutututkimuksen uranuurtajalle ystävät pystyttivät patsaan".
Kiuruvedellä monessa vaikuttaneen kauppias Ambro Kärkkäisen (1872-1934) hautamuistomerkki: "Kotiseudun hyväksi työnsä uhranneelle ystävät kiitollisena pystyttivät patsaan".
Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouslinjan linjakkaita ratsuhevosia Hingunniemen kesälaitumillaan Kiuruvesi-Iisalmi-tien varrella.
Kiertoajelun lopussa jokainen mukana ollut sai maistiaisiksi ja kotiin viemisiksi tämän vuohitilan maidosta valmistettuja juustoja ja jogurttia, joita valmistaa Kiuruvedellä Arctic Milk. Vuohitila Tähdellä on nykyaikainen robottilypsynavetta, jossa vuohet käyvät lypsyllä, kun tuntuu lypsättävän. Vuohitila Tähden perustaja ja hoitaja on Tiina Kuonanoja, jolla on Kärkkäis-juuret Hautakylän Kankaan Pöksyläisten kautta.
Sukupäivien suunnittelukokouksessa edellisenä kesänä heinäkuussa 2012 Iisalmen kulttuurikeskuksen edessä sukuvanhinta odottelemassa. Vasemmalta: Tuulikki (sukuneuvoston pj.), Aino, Hilkka (siht.), Eino, Jouko, Pentti (sukukirjan tekijä), Esa (sukukirjojakin tehnyt sukuneuvoston jäsen).
Sukuhallituksen suunnittelukouksen ja silloin vielä uudisteilla olleen Kiuruveden Kärkkäis-juuristen sukukirjan työryhmän palaverin osanottajat 17.7.2012 . Sukuvanhin vasemmalla.
Tervetuloa myös seuraaville sukupäiville 2016!