Sukupäivät Kiuruvedellä 2019

Sukuseuran sukukokous ja sukupäivät kesällä 2019 27.-28.7. Kiuruvedellä kulttuuritalossa.

Kärkkäisten sukua on asunut jo 1500-luvulta saakka Kiuruveden alueella
ja moni Kärkkäisten sukuhaara on sieltä lähtöisin. Sukupäiville
osallistui lauantaina noin 150 henkeä, kauimmaiset USA:sta ja Ruotsista.

Kiuruveden kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka, joka itsekin kuuluu Kiuruveden Kärkkäisiin äitinsä puolelta. Juhlaesitelmän piti FT Jouko Kokkonen, myös hän äitinsä puolelta Kiuruveden Kärkkäisiä. Juontajana ja musiikin esittäjänä toimi Pekka Tapio Kärkkäinen Pielavedeltä. Kiuruvetinen monilahjakkuus Hilda Kilvensalmi lauloi Myrskyluodon Maijan ja soitti viulua. Hilda esiintyi Kärkkäisten sukupäivillä jo toisen kerran – aiemmin hän esiintyi v. 2013 Iisalmessa sukupäivillä Kiuruvedellä tenavatähti-kilpailun vähän aiemmin voittaneena. Mainittakoon, että Kilvensalmi on v. 1960 muutettu nimi Pöksyläisestä ja se puolestaan 1694 muutettu nimi Kärkkäisestä.

Varsinainen vuosikokous valitsi kaudelle 2019–2022 sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi (sukuvanhimmaksi) tekn. tri, tutkimusprofessori Seppo Kärkkäisen, uudeksi varapuheenjohtajaksi ekonomi Uolevi Kärkkäisen, sihteerinä (kirjurina) jatkamaan sähkötekn. Matti Mentulan ja uudeksi taloudenhoitajaksi (rahastonhoitajaksi) KTM, opertointipääll. Joakim Kärkkäisen. Muut sukuhallituksen ja -neuvoston jäsenet löytyvät yhteystiedot sukuseuran palkista. Sukuneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen kasvat.tri Tuulikki Kärkkäisen.

Uutuuskirja KÄRKKÄIS-TARINOITA julkaistiin. Sen toimittivat Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Mentula. Kirjoittajat ovat Kärkkäis-juurisia ja kirjoitukset kertovat Kärkkäis-juurisista. Kirja sisältää tarinoita, sukutarinoita, sota-ajan kertomuksia sekä sukukronikoita ja runoja. Aiheet ovat tositarinoita Suomen ja Kärkkäisten elämästä 1500-luvulta 1900-luvulle, eri puolilta Suomea, eri elämänalueilta miehistä, naisista ja lapsista. Kirjaa myytiin sukupäivien aikaan reilusti yli 300 kappaletta. Sitä on edelleen tilattavissa sukuseurasta (katso sukuseuran julkaisut).

Tuulikki Kärkkäinen kertoi Kärkkäisten sukuun liittyvistä DNA-tutkimuksista. Tähän mennessä on selvinnyt: Kärkkäisiä on lännestä päin Suomea asuttaneita I-haplorymään kuuluneita vanhan suur-Pälkäneen Sahalahden Kärkkäästä Rautalammin erämaitaan asuttaneita sekä toisaalta päin idästä Karjalan Kannaksen kautta tulleita N-haploryhmään kuuluneita. Rantasalmen Kärkkäiset ja sieltä Kiuruvedelle sekä Tohmajärven Onkamoon haarautuneet sekä myös Pohjois-Karjalan Kärkäiset kuuluvat N-haploryhmään. Viitteitä on, että Karjalan Kannakselle on Ruotsin vallan myötä mennyt lännestä päin myös I-haploryhmään kuuluneita Kärkkäitä. Sukuseuramme tavoitteena on saada DNA-tutkimuksen avulla laajempaa tietoa eri sukuhaarojen yhteyksistä toisiinsa ja haarautumisten ajankohdista.

Sukuillallinen nautittiin kokouspaikan ravintolassa, Iltalypsyssä, teemalla maakunnan makuja. Illallisen lomassa kuunneltiin kiuruvetisen laulaja-muusikko Juha Vartiaisen upeaäänistä laulua. Yksi lauluista oli hänen oma sävellyksensä äitinsä kirjoittamaan kotipaikkaa kuvanneeseen hienoon runoon. Sikermän säestämiään lauluja esitti komeasti ja moniäänisesti kvartetti, johon
kuuluivat Ilkka Pohjolainen, veljekset Aaro ja Sauli Tiihonen sekä Kalle Miettinen.
Kalle Miettinen kertoi isovanhempiensa elämän ajoilta tarinoita. Kaikki illan esiintyjät kuuluvat äitiensä puolelta Kiuruveden Kärkkäisiin.

Sunnuntain 28.7. ohjelma

Sukupäivien ohjelma jatkui sunnuntaina 28.7. ensin kukkien laskulla sankarihaudalle sekä Kiuruveden kotiseutu- ja sukututkimuksen uranuurtaja Juho Pöksyläisen haudalle ja sen jälkeen Kiuruveden kirkossa jumalanpalveluksella. Jumalanpalveluksessa saarnasi teol. tri, prof. Veli-Matti Kärkkäinen ja lauloi Kärkkäis-juurinen laulaja Raimo Kukkonen.

Sunnuntain 28.7. kiertoajelu Kärkkäisten vanhoille edelleen toimiville tiloille

Sunnuntain 28.7. pääohjelma oli opastettu bussimatka sukumme juurille - Kärkkäisten vanhoille ja nykyisillekin asuinsijoille. Matkan alussa nautittiin kirkkokahvit. Bussimatkan suunnitti ja järjesti Tuulikki Kärkkäinen, joka toimi myös retken oppaana. Kiertoajelulle osallistui 72 henkilöä.
Pääkohteita olivat Hautajärven niemellä sijainnut entinen Niemi eli Eerikkala ja pihapiirissä sijaitseva nykyinen Hyvösten omistuksessa oleva Juntin talo. Hautakylä rno 1 Heikkilästä on lohkaistu Pekka Kärkkäisen isännöimä viljatila Kivelä. Niiden alue on todennäköisimmin Kiuruvedelle 1540-luvulla pysyväksi asukkaaksi tulleen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen
ensimmäinen asuinseutu. Muita kohteista olivat Hautajärven Rapakkojoen Rapakon maitotila, jonka maat ovat eräajoista saakka kuuluneet samalla sukuhaaralle. Nykyinen viljelijäsukupolvi on Harri Kärkkäinen ja puolisonsa, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Rytkyn Laukkalan maitotilaa isännöivät Asko Kärkkäinen poikiensa perheiden kanssa. Hautakylän Kilpijärven rannalla sijaisevaa lihakarjatila Teeriniemeä isännöivät Aappo ja Saara Kilvensalmi. Niemiskylä Leskelässä retkeläiset saivat suolaiseksi ja ruokaiseksi välipalaksen Paavomatti Kärkkäisen
grillaamat Remeskylän Palvin laadukkaat grillimakkarat. Pienet tarmokkaat Paavomatin tyttäret olivat touhussa tomerasti ja iloisesti mukana.

Sukupäiville ilmoittautumisten vastaanottajat valmistautumassa Kiuruveden kulttuuritalossa lauantaina 27.7.

Ennen sukukokouksen alkua ja väliajalla oli tilaisuus tapaamisiin, tutustumisiin, sukutietojen lisäämiseen, sukukirjojen ja muiden sukututuotteiden hankkimiseen. Iltapäiväkahvit juotiin Remeskylän Palvin kinkuksta Iltalypsyn valmistaman maittavan kinkkupiirakan kanssa.

Sukuneuvoston uusi puheenjohtaja Seppo Kärkkäinen (oik.) esittelmässä Rautalammin Kärkkäisistä kirjoittamiaan sukukirjoja Ruotsista sukupäiville tulleelle Anders Rixerille, jonka juuret ovat Rautalmmin Kärkkäisissä. Anders oli yksi sukuneuvostoon valituista.

Pitkäaikainen sukuseuran puheenjohtaja/ sukuvanhin piti avauspuheen suomen lisäksi kielitaitoisesti myös englannin- ja ruotsinkieliset vieraat huomioon ottaen.

Juhlaesitelmän piti FT Jouko Kokkonen keskittyen eri elämänaloilla kunnostautuneisiin Kärkkäisiin.

Lukiolainen, monilahjakkuus Hilda Kilvensalmi esiintyi sekä Pekka Kärkkäisen säestämänä että soittamalla viulua. Mainittakoon, että Kilvensalmi on kahdessa vaiheeessa muutettu nimi Kärkkäisestä.

Muusikko Pekka Kärkkäinen toimi myös juontajana. Pekka on huolehtinut jo monien sukupäivien musiikista.

Sukuseuran kirjauutuuden KÄRKKÄIS-TARINOITA esittelivät sen toimittajat Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Mentula.Tarinoiden kerääminen aloitettiin 2010-luvun alkupuolella. Kirjasta tuli yli 500-sivuinen upea teos. (Ks. tarkemmin sukuseuran julkaisut -palkki.)

Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusali antoi erinomaiset puitteet ja toimivan tekniikan suuren joukon kokoontumiselle sukupäiville. Päiväohjelman lopuksi perinteiseen tapaan laulettiin maakuntalaulu, joka tällä paikalla oli savolaisten laulu.

Serkukset Kalle Miettinen, Ilkka Pohjolainen, Sauli ja Aarno Tiihonen lauloivat ja soittivat kvartettina sukuillallisen väliajalla.

Kalle MIettinen kertoi tarinoita isovanhempiensa ajoilta ja elämästä.

Sunnuntain 28.7. ohjelma alkoi ennen jumalanpalvelusta kukkien laskulla Kiuruveden sankarihaudalle sekä Kiuruveden kotiseutu- ja sukututkimuksen uranuurtaja Juho Pöksyläisen haudalle. Kuvassa kukkien lasku Kiuruveden sankarihaudalle, joka on perustettu v. 1937 palaneen ristikirkon ääriviivojen sisälle.

................................

Jumalanpalveluksessa saarnasi teol tri, prof. Veli-Matti Kärkkäinen ja lauloi Kärkkäis-juurinen laulaja Raimo Kukkonen.

Sunnuntain ohjelma jatkui jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahveilla kiuruvetisen vuohenjuusto-piirakan kera Kahvila-ravintola Iltalypsyssä Kiuruveden kulttuuritalolla. Kärkkäis-juurille kiertoajelun kohteita olivat Hautakylän Juntin talo ja sen lähellä Hautajärven niemellä sijainnut Niemi eli Eerikkala, Hautakylän Kivelän viljatila, Rapakon ja Rytkyn Laukkalan maitotilat, Hautakylän Teeriniemen lihakarjatila sekä Niemiskylän Leskelä.

Maanviljelijä, agrologi Harri Kärkkäisen ja kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Hannakaisa Heikkisen isännöimällä Rapakon tilalla käynti päätettiin juhlallisesti Kärkkäisten isäntäviirin nostamisella salkoon. Rapakon tilan maat ovat olleet saman suvun hallussa eräajaoista saakka, siis jo ennen 1500-lukua.



Niemiskylän Leskelässä nautittiin Remeskylän Palvin grillimakkarat. Isäänä tuohussa avustivat hänen tomerat ja iloiset pikku tyttönsä huolehtimalla ympäristön siistinä pysymisestä.